sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Syyskuu – S-Y-K-S-Y – sukkasato



Vaikka päivät ovat vielä aurinkoisia ja jopa melkein helteisiä, yöt ovat jo pimeitä ja kylmiä. Kyllä se syksy sieltä tulee  \o/

Kuun vaihduttua syyskuuksi alkoi myös sukkasato, eli tempaus, jossa neulotaan yhdessä sukkia, säärystimiä, tossuja eli kaikenlaista jalkaan tulevaa. Sukkasato näkyy sekä blogeissa että Ravelryssä (jossa mm. julkaistaan pala palalta mysteerisukka-ohjetta). Vuorokauden vaihduttua piti luoda silmukat ensimmäiseen satoon, jostain syystä harmaa viehättää kovasti. Minulla on vielä yksi huivi ja yhdet sukat kesken, joten saa nähdä mitä huvittaa neuloa.



Syyskuun myötä piti kaivaa myös esiin kirjoja. Minulla on muutamia vuodenaikaan liittyviä kirjailijoita/kirjoja; ja he liittyvät niin oleellisesti kuhunkin vuodenaikaan, että niitä on pakko lukea yhä uudestaan ja uudestaan. Syksyn kirjailijoihin kuuluu ehdottomasti brittiläinen, nyt jo eläkkeellä oleva Rosamunde Pilcher. Pidän hänen vähän vanhahtavista Corwalliin, Skotlantiin, englantilaiselle maaseudulle jne. sijoittuvista, arkisista tarinoista. Hän osaa kuvata luontoa ja maaseutua ja brittiläisyyttä hyvin. Hän  on itse elänyt sisäoppilaitosajan, sota-ajan ja ollut mm. naisten vapaaehtoisjoukoissa,  joten hänellä on kokemuksia mistä kirjoittaa. Pilcher –kausi päättyy aina jouluun, jolloin on ihan pakko lukea Talvipäivänseisaus (Winter solctice). Nyt kun satokausi on saatu avattua, taidan hipsiä sänkyyn lukemaan kirjaa September. 

Ja hyviä satohetkiä kaikille neulojille ;)



3 kommenttia:

  1. Minäkin aloin neuloa kun olen tähän mennessä vain virkannut. Se on muuten hauskaa, mutta vetää hartiat aivan älyttömän jumiin! Miten sitä työtä osaisi olla puristamatta? Virkkauskin tuntuu hartioissa mutta puikkojen vaikutus oli monta kertaa pahempi. Onko neulojille olemassa jotain joogaharjoituksia?

    Hauskaa, että sinulla on tuollainen syksykirja, tai itse asiassa syksykirjailija. En ole itse koskaan lukenut Pilcheriä. Olen luullut häntä romantiikan kirjoittajaksi, mutta ihan näin ei taida olla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neulojajoogaa ei taida olla tarjolla, mutta sitähän voi vaikka neuloa joogasukat tavan joogaan :P Kun neuloo enemmän, käsiala tasoittuu ja puikoista ei tarvitse pitää niin lujaa kiinni. Kannattaa myös tarkkailla omaa käsialaa eli mikä puikkokoko olisi hyvä langalle, vyötteen tietoihin ei kannata sokeasti luottaa. Voi myös kokeilla eri puikkolaatuja, itse tykkään neuloa puisilla Knit Pro puikoilla, joillekin käy bambu tai metalli. Minä tykkään myös kulmikkaista cubics-puikoista.

      Kyllähän ne Pilcherit aikalailla naisille on suunnattu, eli niistä löytyy kyllä myös yksi tai useampi pari. Riippuu myös, mistä kohtaa uraa kirjat ovat. Hän kirjoitti alkuaikoina novelleja naisten lehtiin (lienee tyyppiä Kotiliesi) ja lyhyitä romaaneja brittien "harlequin" kustantamolle. Novelleissa on hyvinkin kodikkaita aiheita, esim. lasten syntymisiä, sisarusten välisiä asioita, avioliittokertomuksia, puolison kuoleman jälkeen uuden elämän löytämistä jne. Yhdessä novellissa on tästä ajasta katsottuna varsin "herkullinen" teema, pitkää työmatkaa junalla kulkeva mies jää vähän flunssaisena kotiin työskentelemään ja päivän aikana hän hämmästyy, miten paljon asioita hänen kotirouvavaimonsa päivän aikana tekee ja mitä kaikkea hän oikein hoitaa, mies hämmästyy kovasti, kun vaimo onkin päivän aikana vähintään yhtä kiireinen kuin hän töissä :P Romanttisissa pikkukirjoissa saattaa olla esim. hyvin vanhainaikainen asetelma, jossa englantilaisen yläluokan seurapiiritytär on vanhempien painostuksesta menossa naimisiin rikkaan yläluokkaisen miehen kanssa, ajatus ahdistaa, ja jotenkin nuori nainen onnistuu lähtemään tilannetta karkuun ja sieltäpä löytyykin sopiva mies pitämään huolta.

      Pilcher julkaisi varsinaisen kunnollisen romaanin vasta 1987, näissä onkin jo sitten enemmän sisältöä. Eniten tykkään suomentamattomasta kirjasta Coming Home, joka taitaa olla melkein 1000 sivuisena Pilcherin paksuin opus. Kirja sijoittuu osittain sota-aikaan ja kun Pilcher itse on ollut sota-aikana mm. Naisten vapaaehtoisjoukoissa, kirjan kotirintamakuvaukset ja kuvaukset siitä, miten sota vaikutti erityisesti naisten arkeen, ovat eriitäin hyvin kirjoitettuja.

      Poista
  2. On se jumi jo helpottanutkin, varmaan just siksi niin kuin sanoit että ei tarvi enää niin puristaa puikkoja. Mulla on myös nuo puiset Knit Prot käytössä. Ne on tuntuneet ihan hyviltä.

    Tosi kivan kuuloisia nuo Pilcherit. Pitää ottaa itsellekin jos vastaan tulee. :)

    VastaaPoista