Taukoa takana

Juu ei, blogi ei ole suinkaan kuollut tai kuopattu. Kliseisesti voi sanoa, että on ollut kiirettä ja päivitys on vain jäänyt ja jäänyt. Mitään kovin ihmeellistä ei ole tapahtunut, mutta nostantapahan esiin muutamia neulomuksia alkuvuodelta. Juuri meneillään on yksi huivi, jonka ainaoikein reunukseen pitäisi löytää vähän motivaatiota. 

 Ei ihan täsmälleen jämälankajoulukalenteriraitasukat. Neulottu vuodenvaihteen molemmin puolin. Alkuperäinen raidoituksen määrä otettu kalenterisukista, mutta väritys ei mene ohjeiden mukaan vaan enemmän "otetaan sopiva kerä käteen ja neulotaan" periaatteella. Neulottu 2 puikoilla.

 Kuvalla ei voi kehua, mutta nämä säärystimet lähtivät eräälle kanssabookcrossaajalle, joka voitti viime syksyn Roosa nauha -kirjavapautushaasteessa. Malli mukaeltu Novitan sukkalehdestä, käytin varpaattomien sukkien mallikertaa, mallikerran palmikot toistuvat molemmin puolin ja väleissä on helmineuletta. Leveämmät toisesta päästä. Neulottu muistaakseni puikoilla nro. 3.

Merenkulkijat isälle. Seiskaveikkaa, puikot 3,5.

Huivi aloitettu.

Aloitettu on myös pienimuotoista opiskelua. Videoluennon lomassa voi neuloa, ellei sitten keskustella kovin aktiivisesti :P

Syksyn sukkasadon tiimoilta voitin arvonnassa ja paketista paljastui lankaa ja puikot.

Lisäksi olen puuhaillut mm. bookcrossing kirjatuunausta

:)

Tee teejoulukalenteri!

Aika monen neulojan lailla tulee vietettyä aika ajoin *jonkin verran* aikaa Ravelry-nimisellä nettifoorumilla. Vaikka Ravelry onkin englanninkielinen, sieltä löytyy myös useita suomenkielisiä palstoja, joissa keskustellaan enemmän ja vähemmän (köh, köh) myös muustakin kuin neulomisesta. Koska joulu puskee esiin, löytyy sieltä myös oma ketjunsa jouluasioille. Ja sieltä se sitten lähti.

Eräs palstalainen postasi ketjuun linkkauksen nettikaupan teeadventtikalenteriin. Ooo, mikä idea! Harmi vain, että teet olivat omaan makuun liian yrttisiä. No ei se mitään, äkkiäkös joku neuloja keinot keksi ja meillä onkin pystyssä oma teejoulukalenteri, jossa 5 hengen ringeissä lähetetään toisillemme teetä niin, että kukin saa joulukuuksi 24 yllätysteetä. Tätä odotan innolla! Mutta koska pidän joulusta, koska marraskuu on yleensä minun energisin kuukauteni ja koska on kiva näperellä, sain yhden ”koekaniinin”, jolle pääsin väsäämään teekalenteria. Saa nähdä miten yllätysteet uppoavat ;)

Teevarastoon tuli samalla ostettua jotakin pientä uutta ja hyödyntäessäni olemassa olevaa varastoa, totesin, että minulla on myös aika paljon teetä. Pitää ehkä tehdä ensi vuoden alussa teevuosikalenteri ja koota teepusseista ja irtoteestä nyssäköitä isoon purkkiin. Tuon kyllä paljon teetä, mutta monesti juodessa saattaa jumiutua tiettyyn teehen ja monesti aamut ovat sellaisia, että siinä mielentilassa saa valittua mitään, vaan aamu tee on tuttu ja turvallinen Yorkshire. Yllätyspurkin avulla säästyisi valitsemiselta ja teet tulisivat juoduksi tasaisemmin.

Pidän joulusta, tai oikeastaan vielä enemmän joulunodotuksesta. Joulukalenterit ovat varsin kiva juttu, mutta vähän kieltämättä olen parin viime vuoden aikana kauhistellut lapsille suunnattujen tavara-/lelukalentereiden kilpavarustelua. Lapset ovat valitettavasti aika helppo kohderyhmä markkinoijille. Itselläkin on ollut aikanaan ties mitä tarra-, suklaa-, tavarakalenteria, mutta ne eivät ole jättäneet mieleen suurempia muistikuvia. Kaikkein paras kalenteri oli äidin itsensä tekemä, jota äiti piti ehkä noin 3 vuoden ajan ennen kuin olin kouluikäinen. Kalenteri oli yksinkertainen koristeltu säkkikangaspussi, josta löytyi aina jotain mielenkiintoista. Pieniä tavaroita, ehkä jotain herkkuja ja joskus jokin suurempi yllätys. Keräsin pienenä pieniä muovieläimiä, joten yhtenä vuonna kalenterista löytyi erityisesti niitä. Jonain vuonna kalenteriin oli hajasijoitettu jokin legopakkaus. Yleensä puolessa välissä kuuta kalenterista löytyi jotakin isompaa (joka ei enää edes mahtunut pussukkaan), jokin lelu ennakkoon joululahjoista. Joka aamuinen yllätys oli taattu. Näin vanhemmiten olen tykästynyt kuvakalentereihin ja joulukuuta onkin odottamassa kolme sellaista. Yhdestä kalenterista jo vähän mietin, että raskinko edes aukaista luukkuja, kun tykästyin kalenterin kuvaan.

Nykyisenä nettiaikana netistä löytyy jos jonkinlaista kuva-, -runo tai arvontakalenteria. Mutta ilahduttavasti adventtikalenteriin voi käyttää myös mielikuvitusta. Neuloja voi neuloa sukkia jämälankavillasukkajoulukalenterissa tai huivia mysteerihuivikalenterissa. Joku voi törmätä vapautettuun bookcrossing joulukalenterikirjaan jossain julkisella paikalla. Tai BBC Sherlockista kiinnostuneet voivat jännittää tuleeko tänäkin vuonna kalenteria. Tai sitten voi nauttia teekalenterista joka päivä jonkin yllätysteepussin. Vaihtoehtoja on monia!

 

Same old, same old

Juu, ei ihan hirveän paljon lisättävää edelliseen. Varsin työllistävä työrupeama, joten iltaisin olo on pitkälle tätä 

Pinkin kuukauden ja pinkin päivän kunniaksi piti toki tänään neuloa jotain aiheeseen sopivaa.

Muuten sukkasadossa on edelleen kasa keskeneräisiä tekeleitä, katsotaan saako niistä mitään valmista :D

Viikonloppuna pystyi vielä hyvin puuhailemaan ulkona, joten piti värjätä vähän lankaa, ihan vain siltä varalta, että ei koskaan tiedä mitä haluaa tehdä.

 Mutta mitäpä tässä muuta, lomaa odotellessa….

Kesken

Syyskuu on ollut varsin kiireistä aikaa. Paljon on tullut touhuttua, varsinkin työrintamalla, mutta tuntuu, että kaikki on jotenkin kesken. Pidän syksystä, mutta edelleenkään ei tunnu kovin syksyiseltä pitkän lämpimän kauden vuoksi, mutta onneksi nyt näkyy jo ruskaa, pimeneviä iltoja ja myös tuntuu välillä viileältä. Sukkasatoon olen aloittanut kolmet sukat - kaikki on kesken. Olen myös lukenut, mutta useampi kirja on kesken. Kesken on myös eräs pieni kirjasarja, jota kuuntelen librivox.org:in kautta. Työasiatkin ovat vähän kesken, joten hyvän viikonlopun päätteeksi piti istahtaa hetkeksi vielä työasioiden pariin, pitäähän sitä orientoitua uuteen viikkoon.

Viikonloppu oli todellakin hyvä, sillä lauantaina kokoonnuimme parinkymmenen kehrääjän ja neulojan joukolla hienoihin maisemiin Jakokosen Tähtikalliolle. Paitsi että oli koko päivä aikaa neuloa, sai nauttia herkuista ja langoista, sai myös nauttia loistavasta seurasta. Ja tarttuihan sieltä hieman tuomisia myös kotiin.

Viikonloppuna piti myös tuottaa vähän valoa pimeään kaivamalla esiin kynttiläntekovälineitä. Ihan kaikki eivät jää omaan käyttöön, siksi värimaailma oli toiveen mukaisesti valkoista ja violettia, eipä silti, itsekkin pidän nimenomaan violetista. Käytössä oli sekä pelkkää parafiinia (kynttilä näyttää palaessaan läpikuultavalta), valmista kynttilämassaa (steariini + parafiini) sekä vähän kalliimpaa marmoirointi kynttilämassaa. Värit ja pinnat eivät ihan näy kuvassa, mutta marmorointimassalla saa samaa efektiä kuin kaupan marmorikynttilöissä on. Ja jos itsetehty kynttilä on tehty parafiinista tai tuosta marmorointimassasta, sen saa poltettaessa aukeamaan ihan samanlaiseksi "kukaksi" kuin vastaavat kaupan kynttilät.

Hyvää uutta vuotta!

Olen ehtinyt kuluttaa elämäni aikana aika pitkän aikaa ”koulun penkkiä”.  Ensin tuli käytyä varsin pitkä koulutusputki ja sitten ammatiksikin tuli jotain koulutukseen liittyvää. Tästä syystä minun uusi vuosi ei suinkaan ala 1.1., vaan se alkaa aina elokuussa. Ja vuoden aluksi pitää ehdottomasti käydä ostamassa uusi kalenteri (pinkki!), uusi reppu, uusia kyniä jne. Uuden vuoden kynnyksellä on muutenkin syytä riemuita, sillä ihan kohta, nurkan takana, odottaa syksy! Viimeiset päivät ovat olleet jo lupaavan syksyisiä.Työt alkoivat jo pari viikkoa sitten, mutta varsinainen hulina alkoi tällä viikolla. Kyhin loppuraporttikin on tekemättä, mutta jospa sen ehtisi ennen sukkasadon alkua.

Neulomista on tullut tehtyä varsin hitaalla ja laiskalla tahdilla. Tähän blogipostaukseen pääsikin mukaan jotain muuta puuhasteltua, nimittäin askarreltu liitutaulu. Olin kesällä töissä leirillä ja leiriläisten kanssa askarreltiin moisia vanhoista puutarjottimista. En ole aikaisemmin kokeillut liitutaulumaalia, mutta hyvin toimi. En tiedä imikö vanha puutarjotin maalia, vai pitääkö kerroksia olla useampia, mutta tarjottimia sai maalata 3-4 kerrosta, että pinta pettyi kunnolla. Tarjottimen takapuoli on maalattu akryylimaalilla. Leiriläisten tarjottimiin tehtiin koristuksen liimalla reunoille tarroja ja tarrat kiinnitettiin Decoupage-lakalla, liidun kiinnittämistä varten punottiin naru, joka liimattiin tarjottimeen kuumaliimapistoolilla. Oma liitutauluni on sitten vähän pelkistetympi versio. Kiva kirjoitus- ja muistiinpano –taulu, nyt kun vielä keksisi, miten sen saisi ripustettua seinälle ;)